Syksyistä eloa

Kesä alkaa olla takana päin ja syksy tuonut kauniin ruskansa Joensuuhun. Päivät ovat kuluneet lähinnä maastossa lenkkeillen, sienestäen ja agilitya harrastellen. Pojat aloittivat treenit eri ryhmissä, ja aion käydä seuramme uudella hienolla hallilla siten, että myös toinen pojista ja Aroona pääsevät treenailemaan ennen varsinaista treeniryhmää. Ihan mielenkiintoista ja uutta, että saa kuitenkin pienryhmässä keskittyä vain yhteen koiraan, tähän mennessä pojat ovat aina olleet samassa ryhmässä.

Norjan näyttelystä ei tullut erityistä menestystä, mutta näyttelyn yhteydessä olevassa aksakisasta toi Preeti tuliaisena kotiin ison Norjan hyppysertin. Tosi hieno saavutus, ja samalla ensimmäinen Preetin nolla kolmosluokasta. Ihan kreivin aikaan, suorastaan.

Aroona elelee edelleen kotona, ja toistaiseksi etenemme tällä kokoonpanolla. Pojilla on selvät roolit Roon elämässä, Shanti leikittää sisällä ja isä-Preeti ulkona. Paletti on saatu toimimaan nyt ihan kivasti, mutta olen edelleen sitä mieltä, että kolme koiraa yhdelle henkilölle on hippusen liikaa. Joten tilanne voi vielä elää eteenpäin.

Aroona on kehittynyt mukavasti, pentuna se on todella helppo ja lunki, tyytyväien vähään, mutta silti reaktioissaan säpäkkä ja kehokoordinaatio on päivittäisten pitkien maastolenkkien ansiosta kehittynyt huimasti. Roo on viihtynyt mukana aksakentällä ja osaa suvereenisti hakea itsenäisesti putkia, niille voi tehdä vaikka mitä lähetyksiä, takaaleikkauksia ja hankalempiakin kulmia. Muuta ei aksan suhteen olla tehty, lähinnä keskitytään siihen, että trenipaikalla on kivaa, siellä tapaa mukavia ihmisiä ja joskus löytyy joku koirakin, johon voi tutustua treenien ohella. Aloitimme myös näyttelytreenit tällä viikolla, paikka jännitti kovasti, mutta selvittiin kuitenkin oikein hienosti. Roo on ollut myös hoidossa useammassa paikassa, tällä hetkellä tyttö on veljelläni, ja päässyt päiväksi eräopaskouluun, nuotion ääreen opettelemaan liharuokien tekoa. On kuulema ollut hyvin reipas eikä ole pelännyt erikoisemmin mitään. Lopuksi oli saanut herkutella loimulohella. Ai että miten mukava päivä, ja huomenna pääsee vielä uudestaan veljen matkaan mukaan.

Pentuesisarille kuuluu hyvää, Anilla ja Asa ovast saapumassa Hyvinkään erkkariin, joten tosi mukava nähdä heitä ja omistajiaan siellä! Lisäksi Preetin kasvattaja ja siskon omistaja tulevat Ruotsista, ja on kiva nähdä heitäkin, kuten tietysti kaikkia muita kooi-harrastajia paikan päällä. Näyttelyn jälkeen on jalostusneuvottelu, johon luonnollisesti osallistutaan. Koiria ei tällä kertaa ole minulla kehässä. Näyttelyn jälkeen sunnuntaina on sen sijaan kuusi agistarttia Pieksämäellä, ja siis molemmat pojat kirmaamassa.

Adyalla on harrastusrintamalla mennyt loistavasti, Anniina on tyytyväinen sekä tytön aksaamiseen että tokoiluun. Tokossa huikea kisaura sai ansaitun tuloksen viime viikonloppuna, ja vastedes tyttösen titteleihin voi liittä koulutustunnuksen TK2. Paljon onnea taitoparille!

Loppuvuoteen kuuluu lähinnä aksaharrastamista ja - kisoja ja Aroonan sosiaalistamistreenejä näyttelykoulutuksessa ja aksatreenien ohella. Käymme pyörähtämässä kahdesti ulkomailla, Hollannissa kooikereiden Clubshow:ssa, jossa mukana näillä näkymin on Shanti ja Adya, ja sitten Liettuassa joulukuussa kahdessa inttinäyttelyssä Shantin ja Preetin kera. Shanti on myös ilmoitettu tervehtimään Eeva Rautalaa Vuoden voittajaan Messariin. Viimeksi muutama vuosi sitten tuomari tykkäsi Shantista hurjan paljon, joten on jännä nähdä miten tänä vuonna käy.