Mendikan Kooikerhondjet: Kasvattaja/Breeder

Olen Henna Palmunen, nelikymppinen Joensuulaisnainen, ja aktiivinen koiraharrastaja. Kasvatan pienimuotoisesti kooikerhondje-rotua kennelnimi Mendikan alla. Kotona minulla asuu kaksi kooikerhondjeurosta, Shanti ja Preety sekä narttu, Aroona. Lisäksi Mendikan kennelissä syntynestä pentueista sijoitettuna on narttu jokaisesta pentueesta. Mendikan jalostustyön pohjan muodostaa ihana liisausnarttu Manta sekä osaomistusnarttu Adya sekä kolme urosta (Preety, Pyry ja Benny), jotka tunnen henkilökohtaisesti erittäin hyvin.

Joensuussa on aktiivinen kooikerhondjeporukka, ja harrastamme yhdessä erilaisia koira-aktiviteettejä sekä tapaamme myös muuten kahvittelujen ja keskustelujen merkeissä. Koirat ovat minulle elämäntapa, ja niiden myötä olen saanut tutustua mahtaviin koirapersooniin, ihaniin ihmisiin, päässyt matkustelemaan ja luonut uusia, elämää rikastuttavia ystävyyksiä sekä opettanut arvostamaan luontoa ja siellä vaeltamista ihan uudella tavalla. Olen ammatiltani psykologi ja psykoterapeutti ja teen myös psykologian alan jatkotutkimuksia, jotka etenevät pikkuhiljaa, töiden sallimissa määrin.

Koira-harrastuksiin minut johdattelivat kummini, poliisikoirakoululla työskentelevä Ilkka Hormila ja hänen vaimonsa Marjatta. Pikkutyttönä sain viettää lomakausia heidän koiriensa parissa sekä koiratapahtumissa. Minulle tuli luontevaksi olla koirien kanssa ja sain jo nuorena oppia perusteita koiranhoidosta. Myöhemmin pääsin heidän avullaan kenneltytöksi muutamana kesänä. Nykyisin seurailen kummini toimintaa ID-koirien kanssa hajutunnistetyöskentelyssä, ja olemme suunnitelleet kooikerhondjelle tutkimuksen hajuaistin kehittymisestä.

Oman koiran sain vasta aikuisiällä, kun kodinvaihtaja-Aida (Frinan Irish Snowqueen) saapui elämääni ilahduttamaan. Aida oli sukulaiseni koira, joten tunsin tämän ihastuttavan koiran jo etukäteen. Aida oli rodultaan punainen irlanninsetteri, psyykeltään rautainen ja tasapainoinen koira, jonka kanssa oli äärimmäisen helppo harjoitella koiranomistajan elämää. Aida oli peruskoulutettu, aikuinen koira, joka antoi kaikki aloittelijan virheet anteeksi, ja opetti minua lempeästi siihen, miten koirat kommunikoivat, toimivat ja ajattelevat.

Kummin asiantuntevasta kannustuksesta päätin ottaa Aidalle vanhuuspäiviksi opastettavan seuraajan. Koska minulla on vakava jalkavamma en uskaltanut ottaa setterinpentua sen nuoruusvoimien pelossa. Jotkut ihmiset käyvät läpi useita rotuja ja kokevat valinnanvaikeutta omaa rotua etsiessään. Itselleni asia oli selvä, roduksi löytyi setterityyppikseksi nimetty kooikerhondje, joka käsitetään spanieliksi, mutta on toimintatavoiltaan suhteellinen erilainen, kuin perusspanieli. Silaus päätökselle tuli voittajanäyttelyssä, jossa ihastuin kooikerin tyyneyteen ja tasapainoisuuteen näyttelytilanteessa. Toki tiedostin samalla, että kyseessä on setterin tavoin erittäin vilkas ja energinen rotu.

Aika nopeasti päätöksen jälkeen pääsin lähettyville Rääkkylään tutustumaan Tuija Marienbergin koiriin. Samoihin aikoihin kävin tutustumassa myös Mikkelissä Pirjo Toivakaisen Muskettikoiran-kenneliin. Molemmille kasvattajille oli pentue tulossa, ja ilmaisin kiinnostukseni pentuun. Lopulta Tuijan Callitris-kennelistä Rääkkylästä (joka nykyisin sijaitsee Kiteellä), muutti minulle pieni Shanti-poika (Callitris Girello Erminia) kesällä 2005. Tuija toimikin oivallisena avustajana ja opastajana kooikermaailmaan. Hänellä oli aarreaitta tietoa kooikereista, sillä hän toi ensimmäisen Kooikerhondjen Flamen (Falony-Flame Urjette v. Muskyteira) Suomeen vuonna 1991. Sain tutustua tähän legendaariseen kooikeriin, joka vielä vanhoilla päivilläkin oli ystävällinen, aktiivinen, riistaviettinen ja osasi nokkealasti saalistaa herkut lähipiirin ihmisiltä. Flame hoivasi ja koulutti ahkerasti myös eläkeikäisenä tyttärentyttärensä Fionan pentuetta.

Aidan kuoltua keväällä 2008 aloin aktiivisesti etsiä Shantille kaveria. Valita kohdistui ihastuttavaan kasvattajaan Yvonne Matssoniin Tukholman läheltä, Ekeröstä. Suomeen saapui Preety-pentu (Mattssons Preety) elokuussa 2008 kasvattajansa tuomana. Yvonne tyttärensä kanssa saapui Kuopion näyttelyyn, majoittui luonani ja toi pennun tullessaan. Tätä ennen olin käynyt tapaamassa pentuja Ruotsissa niiden ollessa kahdeksanviikkoisia. Yvonnen holistinen näkemys koirankasvatuksesta, koirien tunteista ja käyttäytymisestä sekä kooikerpopulaation tilasta teki minuun suuren vaikutuksen. Yvonnen luona olen vieraillut ahkerasti, ja hänen kotinsa on aina avoin minulle ja koirilleni. Samalla myös iso kaarti naapurimaan kooikereita ja omistaja on tullut tutuiksi.

Järjestyksessä kolmas kooikerhondje, yhteisomistuskoira Adya (Bonita Laika vd Kooikerhoeve) löytyi Hollannista vuonna 2011. Olimme jo pidempään etsiskelleet yhteistä koiraa kummityttöni ja aktiivisen koiranhoitajan Anniinan kanssa. Sopiva pentue, ja miellyttävänoloiset kasvattajat Lisette ja Eric Solen löytyivätkin etsinnän jälkeen, ja maaliskussa muutti iloksemme vilkas ja rohkea Adya. Hännänhuippuna porukassa viilettää Mendikan kennelin A-pentueesta kotiin jäänyt narttu Aroona.

Ensimmäinen kasvattamani kooikerhondjepentue syntyi siis toukokuussa 2012 yhteistyössä ystäväni Ullan kanssa, Mendikan kennelnimelle. Sain liisaukseen Ullan ihanan Manta-nartun (Cavalriina's Uma Umbrella). Manta ja Preety pääsivät sinetöimään pitkällisen ystävyytensä romanttisissa merkeissä, ja tuloksena syntyi maailmaan kaksi narttua ja neljä urosta. Manta toimi erinomaisen huolellisena emona pennuille. Nämä kaksi narttupentua (Mendikan Anilla Prema ja Mendikan Aroona Prema) ovat toivottavasti tulevaisuudessa vahvistamassa osiltaan kasvatustyötä. Adyan ensimmäisestä pentueesta sijoitukseen muutti Joensuuhun Binja, Mantan toisesta pentueesta puolestaan Imatralle Clara.

Kooikerhondjemaailma on imaissut mukanaan, ja rodusta on tullut minulle rakas harrastus. Toimin kooikerhondjeyhdistyksen aktiivina, erityisesti jalostusasioiden parissa puuhaillen. Kennelliiton koulutuksissa olen käynyt aktiivisesti, ja suoritettuna on Kasvattajan peruskurssi, Kasvattajan jatkokurssi, Jalostusneuvojan peruskurssi ja Jalostusnevuojan jatkokurssi. Lisäksi olen osallistunut jalostusneuvottelijoiden neuvottelupäivään Helsingissä sekä Hollannin kooikerhondjeyhdistyksen jalostusneuvotteluseminaareihin parina vuonna Hollannissa. Tutkin mielelläni kooikereiden jalostus-ja terveystilastoja ja seuraan kasvatustyötä niin Suomessa, kuin maailmalla. Tavoitteenani on yrittää löytää ja kasvatustyöllä ylläpitää linjoja, jotka ovat hiipumassa ja mahdollisesti häviämässä jalostuspopulaatiosta kokonaan, jos vain linjojen yksilöt ovat jalostukseen soveltuvia luonne-ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja terveydeltään. Minulla on aktiiviset suhteet sekä kotimaisiin että myös lukuisiin ulkomaisiin kasvattajiin. Suuri kiitos kuuluukin monille kasvattajille ja rotuharrastajille tiedon, taidon ja näkemyksen jakamisesta ja opastuksesta. Kooikerhondjekasvattajien ja omistajien kanssa on leppoisaa tarinoida niin näyttelyissä kuin agilitykisoissakin.

Koiraharrastukset täyttävät vapaa-ajan tehokkaasti. Patikointi ja lenkkeily kuuluvat tietysti päivittäiseen toimintaan, ja koirani saavat juosta metsässä vapaana päivittäin ja toteuttaa näin luontaisia taipumuksiaan. Kesällä käymme myös pidempiä vaelluksia, mökkeilemme ja kanotoimme. Olemme aktiivisia agilityharrastajia, eikä jalkavamma ole hidastanut tätä rakasta harrastusta, pikemminkin olen päässyt kokemaan huikeita asioita sen kautta. Olen joutunut miettimään, miten kannustaa koiraa irtoamaan ja tekemään töitä itsenäisesti agilityssa, kun en voi juosta rinnalla näyttämässä kaikkia esteitä. Lisäksi en voi käyttää kaikkia perinteisiä ohjausmenetelmiä fyysisesti, joten joudun soveltamaan kehonkäytön sen asettamiin rajoitteisiin. Tämä ohjaustyyli vie kehittyessään enemmän aikaa ja vaatii koiralta enemmän itseänisyyttä, kuin perinteisempi ohjaustyyli. Toisaalta on suunnattoman palkitsevaa nähdä, kun koira kehittyy, saa lisää itseluottamausta ja uskaltaa tehdä töitä kauempaa, itsenäisesti ja samalla kuunnellen tarkasti ohjeita. Kuulun agilityliiton paragility-toimikuntaan ja mietimme yhdessä, kuinka kehittää myös tätä hieman toisenlaista agilityharrastamista. Toimikunnan lyhyen historian aikana olemme jo saaneet joukkueen paragilityn mm-kisoihin, agilityleirin yhteyteen paragilityn treenausryhmän, yhden koulutusviikonlopun sekä kesälle ensimmäiset paragilityn sm-kisat. Alku tälle toiminalle on siis ollut lupaava. Koiristani molemmat urokset kisaavat medi3-luokassa, ja Aroona mini3-luokassa. Käymme hallilla muutamia kertoja viikossa ja olemme aktiivisia pienryhmässämme. Myös Adya kisaa agilitya medi3- luokassa ohjaajansa Anniinan kanssa.

Tähänastisen agilityharrastuksen huipentuma oli vuonna 2011 osallistuminen Suomen Agilityliiton maajoukkueen edustajana paragilityn mm-kisoihin Hollannissa. Matka oli suuri elämys, ja näytti sen, mistä tässä harrastuksessa lopulta on kyse. Yhteistyöstä, hauskanpidosta ja syvästä yhteydestä koiran kanssa, ei niinkään saavutuksista tai kilpailemisesta. Suuren liikutuksen vallassa sai seurata esimerkiksi sähköisiä apuvälineitä käyttävien henkilöiden liikkumista radalla, tai vaikkapa avustajan kannatteleman cp-vammaisen naisen ohjausta. Omien koirien suoriutuminen stressaavasta matkasta oli erinomainen, molemmat jaksoivat keskittyä radalla hienosti ja tekivät hyviä suorituksia. Shantin suoritus oli koko cupissa todella hieno, saimme tuliaisina mm-hopeaa omassa luokassamme. Shanti teki kolme virheetöntä rataa ja hävisi yhteispisteissä kolmen radan tuloksessa vain reilun sekunnin voittajalle. Myös Preety sai aikaan yhden virheettömän radan, yhden vitosradan ja yhden hyllytetyn radan ohjaajan ohjausvirheen takia. Shanti nappasi myös Suomen ensimmäisen paragilitykilpailun ykkössijan ja mestaruuden yhdistetyssä luokassa 4+6 Sorsasalossa, Kuopiossa, heinäkuussa 2012, ja Preeti seurasi Shantin mallia ja otti mestaruuden samassa luokassa seuraavana vuonna. Vuonna 2013, ensimmäisissä SAGIn järjestämissä paragilityn SM-kisoissa koirat nappasivat luokassaan kolmoisvoiton, Shanti ja Preety tekivät kaksi nollarataa, Aroona teki yhden nollaradan.

Koirien kanssa on myös kokeiltu henkilöetsintää, raunioita, tottelevaisuuskokeita (joista Preety sai heti ensimmäisessä kisassaan luokkavoiton ja pääsi siirtymään avoimeen luokkaan), koiratanssia sekä rallytokoa. Koirani koulutetaan positiivisen vahvistamisen avulla, eikä taloudessamme harrasteta rangaistuksia, vaan pikemminkin jämäköitä rajoja ja positiivisen käyttäytymisen vahvistamista ja palkkaamista. En kurita koiriani vaan pikemminkin opastan niille, mikä on toivottua ja hyvää toiminaa ja palkkaan sitä. Pyrin antamaan koirilleni älyllisiä virikkeitä, ja koirani osaavatkin mittavan setin erilaisia temppuja. Oman ammattini kautta olen myös todella kiinnostunut vuorovaikutuksesta ja reaktioista, ja seurailen mielelläni koirien viestintää, ajattelua, toimintaa ja pyykeettä yleisesti. Havainnoin koirani päivittäin, mietin miten ne kommunikoivat keskenään ja miksi ne reagoivat tietyillä tavoilla tietyissä tilanteissa.

Näyttelyitä olemme myös harrastaneet aktiivisesti. Shanti on näyttelyissä pärjännyt erinomaisesti, parhaimpina tuloksina Spanielierikoisnäyttelyn rotunsa paras, Hollannin koooikerhondjen erikoisnäyttelyn valioiden toiseksi paras sekä pari vuotta myöhemmin koko näyttelyn Best in Show ja clubwinnaar 2012, Vuoden voittaja 2013 ja Vuoden veteraanivoittaja 2013 sekä Iisalmen KV-näyttelyn BIS4. Vuonna 2013 Shanti sai Suomen kooikerhondje ry:n vuoden veteraanin arvon ja edellisvuona Vuoden Touhukas-oljenkorsi-huomioinnin tehdystä työstä rodun tunnettavuuden eteen. Shanti on saavuttanut Suomen, Ruotsin, Liettuan ja Viron valiotittelit sekä kansainvälisen muotovalion tittelin. Preety on samoin Suomen, Ruotsin ja Viron valio, ja kansainvälisestä muotovaliosta puuttuu yksi cacib-tulos ulkomailta. Adya aloitti näyttelyuransa hienosti, napaten juniorivoittajatittelin vuonna 2011 ja olemalla spanielierikoisnäyttelyn kolmanneksi paras narttu heti siirryttyään viralliseen näyttelyikään, sekä menestyttyään käymissään Viron ja Suomen näyttelyissä. Nyt on Adyakin saavuttanut Suomen Muotovalion tason. Aroonan näyttelytuloksena on serti, Anillan laatuarvostelu on erinomainen.

Jäsenyydet:
Suomen Kennelliitto
Suomen Spanieliliitto
Suomen Kooikerhonde Ry
Hollannin Kooikerhondjeyhdistys VHNK
Joensuun Agilityurheilijat JOA
Suomen Agilityliitto
Pohjois-Karjalan Seurakoirat POKS
Suomen Koirankasvattajat SUKOKA

Sähköposti: henna.palmunen(at)gmail.com

IN ENGLISH:

The owner of the dogs and breeder in kennel Mendikan is Henna Palmunen, a 36-year old psychologist and psychotherapist from Joensuu. She has been involved with dogs from the early age, but her first own dog arrived only when she was an adult. Aida, the first dog was an Irish Setter, a stable, calm and wise adult dog, that taught how dogs think and behave. She forgave all the mistakes Henna made as a beginner dog-owner. Due to Aida's great psyche it was necessary to get a follower to her, to gain her skills and way of being. Shanti, kooikerhondjemale moved in at the 2005, and was followed by swedish-born male Preety at the 2008. At 2011 a co-owned bitch Adya from the Netherlands arrived Finland. The first litter, Mendikan A... Prema, was born in 5/2012, parents being Preety and Manta (Cavalriina's Uma Umbrella). Two bitch puppies will hopefully be used for breeding in the kennel in the future years, as Aroona stayed at home and Anilla is co-owned with another breeder. I also co-own two more bitches Binja and Clara.

Henna is an active person at the kooikerhondjeclub of Finland, being a member of breeding comittee and also being the pup-advicor in the club. She has trained the breeder's course, advanced breeder's course as well as breeding instructor course and advanced breeding instructor course at the Finnish Kennelclub. She has also attended breeding instructors' negotiation at Helsinki and kooikerhondje club breeding seminar in Holland twice.

Her activities with her dogs are agility, showing and rally-obedience. Her dogs have also tested human searching, ruins, rally-obedience and dogdance and competed at obedience.

We live in Eastern side of Finland, town called Joensuu. If you are interested in Mendikan-dogs please don't hesitate to take contact via e-mail: henna.palmunen(at)gmail.com

Henkilöetsintää Shantin kanssa/ Human searching training with Shanti