Anilla saapui jälleen tänään iloksemme ja Shanti palasi veljeni huomaan. Yhden yön ehdin Shantia pitämään ja kylläpä oli virtapiiriä ollutkin ikävä - poitsu on ollut muualla jo kuukauden verran. Onneksi on hyvä ja rakastava paikka, jossa Shanti on (kuin) kotonaan, ja Shanti on saanut veljen teholenkityksessä ihan uutta lihaskuntoa, joka tuntuu kivasti käteen ja näkyy hyvin liikkeessä. Pitää olla tosi tyytyväinen lähes kymmenvuotiaan kuntoon.
Adyakin ehkä tässä jonain päivänä pyörähtää hoitoon ja sunnuntaina lähden näyttelyturistiksi ja ihailemaan kehässä pyörähtäviä kasvattejani Beeaa, Binjaa ja Cillaa ja omistajia, sekä tietysti tapaamaan ystävääni Liisaa ja hänen koiriaan Kelmiä ja Prinkaa. Sitä ennen jännätään poikien RT kisaa Kuopiossa. Olen tosi iloinen siitä, että niin monet kasvattini ovat päässeet kokeilemaan erilaisia kokeita, kuten nyt vaikka näyttelyitä. Yksi varsin eksoottinen koekäynti oli Tanjalla ja Apsilla taannoisessa MEJÄ-kokeessa, jossa Apsin nenätaidot olivat vihdoin päässeet oikeuksiinsa ja saavutuksena ykköstulos. Seuraava koe on jo tiedossa, ja sitä kovasti täällä peukutetaan. Tuo meidän RT aikalailla jännittää. Pree on ollut kuin luotu lajiin, ja siinä todella taitava. Nyt viimeisiä treenejä on vaivannut paineistuminen ja epäilen, että Pre yhdistää taannoisen vaikean, kovan kiputilan rallyyn, koska se syntyi RT-treenin jälkeen. Tätä asiaa pitänee työstää huolellisesti, jotta saadaan poitsun huippuhyvä tekeminen ja ilo palautettua lajiin.
Siskokset Aroona ja Anilla tervehtivät innokkaina, muutaman päivän ero oli näköjään taas tiivistänyt välejä, ja molemmat olivat vilpittömän ilahtuneita toistensa näkemisestä. On mukavaa, kun on saanut nähdän siskosten suhteen kehittymisen ihan syntymästä tähän päivään asti. Lisäksi, jos suunnitelmat toteutuvat, ovat nämä perin läheiset sisarukset vielä eminä samaan aikaan. Jännittävää nähdä millaisia emonvaistoja tyttöset omaavat. Aroonaa olen tässä kotona hieman opettanut joihinkin RT liikkeisiin muun treenin puutteessa. Hyvin ja innokkaasti Aro tarjoaa liikkeitä, saa nähdä, josko pennutuksen jälkeen lähtisi tätäkin lajia tyttösen kanssa kokeilemaan. Aroon agista on jo minulla jonkin verran vieroitusoireita - se on aina yhtä kivaa, innostavaa ja hauskaa. Nyt on jo kuukausi taukoa takana ja vielä varsin pitkä edessä, jos tyttönen on tiine. Aroonasta ei kauheasti voi tiinehtymistä päätellä, ehkä lievää turvotusta on edelleen havaittavissa jos oikein analysoi. Aroona on kotona runsaasti lepäävä ja omissa oloissaan viihtyvä, joten mitään erityistä käytösmuutosta ei oikeastaan ole havaittavissa. Nälkäkin sillä on aina, joten siitäkään en osaa arvioida mitään.
Sain mukavia uutisia Claran omistajalta Satulta, olisi tulossa päiväkäynnille tänne Claran kanssa tiistaina. Mietimme pientä päivävaellusta ja kesästä nauttimista yhdessä. Clara ja Satu tapaavat kuulema sunnuntaina Asvinin ja Marjutin ja tutustuvat toisiinsa, harmillisesti Marjutilla on tiistaina työpäivä, joten en pääse heitä näkemään tällä erää. Anilla lähtee omistajineen pois maanantaina ja sunnuntaina ehdin näkemään Beean omistajaa Annea joka on tullut tänne Iisalmesta, sekä tietysti
Cillaa ja perhettä sekä Pyryä ja Binjaa seä omistajaansa Maria. Cillan junnuemäntä korkaa näyttelyssä JH-kehän ja sen suorituksen tahdon ihan ehdottomasti nähdä. Cilla on päässyt treenaamaan jo agia ja rallya, ja molemmat sujuvat tytöltä kuulema innokkaasti. Chain perheeltä sain kuulla varsin jännittävästä harrastuksesta, Chai on kesän aikana opetellut suppailemaan omistajiensa kanssa. Paula lähet muutaman upean kuvan, jossa Chai ja isäntä ovat laudalla kesäisessä säässä. Viestiä on tullut myös Chantin emännältä, poitsun luontokartoitustaidot liito-oravien reviirin merkkaajana ovat jo varsin hienolla mallilla. Lisäksi saapui sähköposti tänään Texasista, jossa kerrottiin, että Clancy on sulattanut herttaisuudellaan lauman kiistattoman johtonartun ja varsin arvonsa tietävä ja tunteva Lucy on alkanut pyytämään Clancia leikkiin ja hakeutuu nukkumaan siihen kiinni. Clanci on tilanteen saamasta käänteestä ihmeissään. Clancin toinen emäntä lähti tänään avustustyöhön/hyväntekeväisyyteen Nepaliin, laukut täynnä lääkkeitä, joita he antavat asiantuntijuutensa ohella käyttöön kohdemaassa. Varsin hienoa työtä ja jään jännityksellä kuulemaan millaisia kokemuksia Susannelle sieltä karttuu.
Olen niin onnellinen siitä, että olen saanut kaikki kasvattini perheisiin ja omistajille, joissa niitä rakastetaaan, arvostetaan koirina, koulutetaan hyvillä, positiivisilla menetelmillä ja annetaan olla omanlaisia persooniaan. Ihanat, tiiviit, ystävälliset välit kasvattien omistajiin on suuri ilonaihe. Lisäksi se, että urosten omistajat ovat ensinnäkin antaneet valitsemani urokset kennelini jalostuskäyttöön, että myös ovat todella kiinnostuneita urosten jälkeläisten kuulumisista ja ovat aktiivisesti mukana omassa kennelryhmässämme on minulle tosi tärkeää ja liikuttavaa. Mietin päivittäin sitä, miten paljon tästä harrastamisesta ja kasvattamisesta saa omaan elämäänsä. Ystävyyksiä, kokemuksia ja oppia monista asioista. Saa nähdä nyt millaisia uusia ihmisiä saamme porukkaan mukaan kun siskokset mahdollisesti pyöräyttävät pentunsa. Näillä näkymin ainakin kaksi pentusta olisi jäämässä ihan omaan kotikaupunkiin, mikä olisi aivan tosi kiva juttu.
Lopuksi pitänee onnitella Estaika's kasvattajia Annaa ja Monicaa, joiden Pimu pyöräytti viiden narttupennun pentueen. Olen tästä pentueesta erityisen ilahtunut, koska siinä jatkuu rakkaan Shantini linja eteenpäin viiden tyttösen voimin. Ainakin yksi näistä jää Estaika's- kaartiin ja toivottavasti aikanaan on terve ja kiva kooikernarttu, johon pääse lähemmin tutustumaan.
Adyakin ehkä tässä jonain päivänä pyörähtää hoitoon ja sunnuntaina lähden näyttelyturistiksi ja ihailemaan kehässä pyörähtäviä kasvattejani Beeaa, Binjaa ja Cillaa ja omistajia, sekä tietysti tapaamaan ystävääni Liisaa ja hänen koiriaan Kelmiä ja Prinkaa. Sitä ennen jännätään poikien RT kisaa Kuopiossa. Olen tosi iloinen siitä, että niin monet kasvattini ovat päässeet kokeilemaan erilaisia kokeita, kuten nyt vaikka näyttelyitä. Yksi varsin eksoottinen koekäynti oli Tanjalla ja Apsilla taannoisessa MEJÄ-kokeessa, jossa Apsin nenätaidot olivat vihdoin päässeet oikeuksiinsa ja saavutuksena ykköstulos. Seuraava koe on jo tiedossa, ja sitä kovasti täällä peukutetaan. Tuo meidän RT aikalailla jännittää. Pree on ollut kuin luotu lajiin, ja siinä todella taitava. Nyt viimeisiä treenejä on vaivannut paineistuminen ja epäilen, että Pre yhdistää taannoisen vaikean, kovan kiputilan rallyyn, koska se syntyi RT-treenin jälkeen. Tätä asiaa pitänee työstää huolellisesti, jotta saadaan poitsun huippuhyvä tekeminen ja ilo palautettua lajiin.
Siskokset Aroona ja Anilla tervehtivät innokkaina, muutaman päivän ero oli näköjään taas tiivistänyt välejä, ja molemmat olivat vilpittömän ilahtuneita toistensa näkemisestä. On mukavaa, kun on saanut nähdän siskosten suhteen kehittymisen ihan syntymästä tähän päivään asti. Lisäksi, jos suunnitelmat toteutuvat, ovat nämä perin läheiset sisarukset vielä eminä samaan aikaan. Jännittävää nähdä millaisia emonvaistoja tyttöset omaavat. Aroonaa olen tässä kotona hieman opettanut joihinkin RT liikkeisiin muun treenin puutteessa. Hyvin ja innokkaasti Aro tarjoaa liikkeitä, saa nähdä, josko pennutuksen jälkeen lähtisi tätäkin lajia tyttösen kanssa kokeilemaan. Aroon agista on jo minulla jonkin verran vieroitusoireita - se on aina yhtä kivaa, innostavaa ja hauskaa. Nyt on jo kuukausi taukoa takana ja vielä varsin pitkä edessä, jos tyttönen on tiine. Aroonasta ei kauheasti voi tiinehtymistä päätellä, ehkä lievää turvotusta on edelleen havaittavissa jos oikein analysoi. Aroona on kotona runsaasti lepäävä ja omissa oloissaan viihtyvä, joten mitään erityistä käytösmuutosta ei oikeastaan ole havaittavissa. Nälkäkin sillä on aina, joten siitäkään en osaa arvioida mitään.
Sain mukavia uutisia Claran omistajalta Satulta, olisi tulossa päiväkäynnille tänne Claran kanssa tiistaina. Mietimme pientä päivävaellusta ja kesästä nauttimista yhdessä. Clara ja Satu tapaavat kuulema sunnuntaina Asvinin ja Marjutin ja tutustuvat toisiinsa, harmillisesti Marjutilla on tiistaina työpäivä, joten en pääse heitä näkemään tällä erää. Anilla lähtee omistajineen pois maanantaina ja sunnuntaina ehdin näkemään Beean omistajaa Annea joka on tullut tänne Iisalmesta, sekä tietysti
Cillaa ja perhettä sekä Pyryä ja Binjaa seä omistajaansa Maria. Cillan junnuemäntä korkaa näyttelyssä JH-kehän ja sen suorituksen tahdon ihan ehdottomasti nähdä. Cilla on päässyt treenaamaan jo agia ja rallya, ja molemmat sujuvat tytöltä kuulema innokkaasti. Chain perheeltä sain kuulla varsin jännittävästä harrastuksesta, Chai on kesän aikana opetellut suppailemaan omistajiensa kanssa. Paula lähet muutaman upean kuvan, jossa Chai ja isäntä ovat laudalla kesäisessä säässä. Viestiä on tullut myös Chantin emännältä, poitsun luontokartoitustaidot liito-oravien reviirin merkkaajana ovat jo varsin hienolla mallilla. Lisäksi saapui sähköposti tänään Texasista, jossa kerrottiin, että Clancy on sulattanut herttaisuudellaan lauman kiistattoman johtonartun ja varsin arvonsa tietävä ja tunteva Lucy on alkanut pyytämään Clancia leikkiin ja hakeutuu nukkumaan siihen kiinni. Clanci on tilanteen saamasta käänteestä ihmeissään. Clancin toinen emäntä lähti tänään avustustyöhön/hyväntekeväisyyteen Nepaliin, laukut täynnä lääkkeitä, joita he antavat asiantuntijuutensa ohella käyttöön kohdemaassa. Varsin hienoa työtä ja jään jännityksellä kuulemaan millaisia kokemuksia Susannelle sieltä karttuu.
Olen niin onnellinen siitä, että olen saanut kaikki kasvattini perheisiin ja omistajille, joissa niitä rakastetaaan, arvostetaan koirina, koulutetaan hyvillä, positiivisilla menetelmillä ja annetaan olla omanlaisia persooniaan. Ihanat, tiiviit, ystävälliset välit kasvattien omistajiin on suuri ilonaihe. Lisäksi se, että urosten omistajat ovat ensinnäkin antaneet valitsemani urokset kennelini jalostuskäyttöön, että myös ovat todella kiinnostuneita urosten jälkeläisten kuulumisista ja ovat aktiivisesti mukana omassa kennelryhmässämme on minulle tosi tärkeää ja liikuttavaa. Mietin päivittäin sitä, miten paljon tästä harrastamisesta ja kasvattamisesta saa omaan elämäänsä. Ystävyyksiä, kokemuksia ja oppia monista asioista. Saa nähdä nyt millaisia uusia ihmisiä saamme porukkaan mukaan kun siskokset mahdollisesti pyöräyttävät pentunsa. Näillä näkymin ainakin kaksi pentusta olisi jäämässä ihan omaan kotikaupunkiin, mikä olisi aivan tosi kiva juttu.
Lopuksi pitänee onnitella Estaika's kasvattajia Annaa ja Monicaa, joiden Pimu pyöräytti viiden narttupennun pentueen. Olen tästä pentueesta erityisen ilahtunut, koska siinä jatkuu rakkaan Shantini linja eteenpäin viiden tyttösen voimin. Ainakin yksi näistä jää Estaika's- kaartiin ja toivottavasti aikanaan on terve ja kiva kooikernarttu, johon pääse lähemmin tutustumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti