Kesän kuulumisia

Kesä on ollut puuhia täynnä ja kaikkea mukavaa ollaan tehty koirien kanssa. Agility on edennyt hienosti, kävimme agilityn SM-kisoissa Shantin ja Aroonan kanssa ja pääsimme edustamaan JOAn joukkueitakin. Kesän aikana Aroona on saanut myös itselleen ensimmäisen agilitysertin, josta olen tosi iloinen. Preetillä kävi morsian ja pariskunnan puuhissa Pre loukkasi selkänsä, jota on nyt kuntoutettu kesän ajan. Onneksi tilanne on nyt normalisoitunut, kivut hellittäneet ja alamme pikkuhiljaa taas kokeilemaan agilitya. Pojat on ilmoitettu Kuopioon rallytokokisoihin ja varmasti tulemme myös pyörähtämään kesän agilitytapahtumissa.

Tyttösten juoksuja odoteltiin kuumeisesti, ja niinhän siinä kävi, että pikkusisko Aroona aloitti juoksunsa ennen isosisko Anillaa. Kuin ihmeen kaupalla Suomeen saapui juuri parhaaksi ajankohdaksi Espanjan Malagassa asuva Affe-poika, eli Myrskymatalan Villi Tuuli. Aroona ja Affe tapasivat nyt viikonloppuna ja astutus sujui hyvin. Muutaman viikon päästä olemme tietäväisempiä tuottiko ajelu Mikkeliin tulosta. Hieman ajoitus mietityttää, koska emme saaneet progesteronituloksia oletetuilta tärppipäiviltä ja Aroonan käytös voimistui vielä muutaman päivän astutuksen jälkeen.

Kesän koiramainen kohokohta oli Mendikan oma leiri, jota vietimme reilun kahdenkymmenen koiran ja omistajajoukon voimin Villa Taivaannastassa. Voi kun meillä olikin Nastaa! Pääsimme tutustumaan porukassa toisiimme, koiriimme ja kokeilemaan monenlaisia juttuja, kuten mejäilyä, agilitya, näyttelykoulutusta ja saimme myös rallyesityksen ja lyhyen perehdytyksen lajiin. Lisäksi hassuteltiin nakkiformulalla, tietovisalla sekä syötiin ja saunottiin antaumuksella. Suuri kiitos ihanille koirien omistajille sekä rakkaille kasvateille sekä isä/emäkoirille, jotka saapuivat paikalle ja avasivat kesän ihanissa fiiliksissä. Kokemukset olivat niin miellyttävät, että ensi vuonna jatkamme leiriperinnettä samaisessa paikassa, luultavasti samaan ajankohtaan.

Kasvatit ovat pyörähdelleet kehissä, ja juuri tänä viikonloppuna tuli pari erittäin mieltä lämmittävää tietoa. Kooikerhondjet ovat ymmärtääkseni juuri hyväksytty Amerikan Kennelclubin roduiksi, ja Clanci-tyttönen on pärjännyt viikonlopun näyttelyissä upeasti ollen narttujen paras. Lisäksi Clancin veli Chanti on jo ehtinyt pyörähtämään lukuisissa näyttelyissä sekä Suomessa että nyt itänaapurissa. Chanti on napannut Suomen näyttelyistä jo useamman sertin ja nyt viikonloppuna vahvistui pikkumiehen titteliksi viron ja latvian juniorimuotovalio. Onnea omistajille ja peukut pystyssä tuleviin näyttelyihin. Myös Preety pyörähti Saijan ja Fasun kanssa näyttelyssä Liettuassa ja vahvisti itselleen Liettun muotovalion arvon. Kiitokset Saijalle Preen kuskaamisesta.

Kesä jatkuu puuhakkaana ja Anillan juoksut ovat niin ikään alkaneet pari viikkoa siskon juoksujen jälkeen. Anillalle saattaa olla tulossa kaksoisastutus, mutta katsellaan vielä tilannetta.

Kasvattaja-akatemian aloitus

Eilen alkoi pitkään ja hartaasti odotettu Suomen Koirankasvattajien järjestämä Kasvattaja-Akatemia täällä Joensuussa. Kurssin koordinaattorina ja luennoitsijana toimii pitkän linjan ansioitunut koirankasvattaja ja ulkomuototuomari Juha Kares (Kennel Chic Choix), jolta saimme ison annoksen tietoa koiran rakenteesta ja liikkeistä. Oli etuoikeutettua saada osallistua kyseiseen koulutukseen, ja uskon, että vuoden kestävän Akatemian jälkeen ymmärrän huomattavasti aiempaa enemmän koiranjalostuksesta ja kasvatuksesta. Hienoa, että Akatemian aikaan tulen kasvattamaan toivottavasti 1-2 pentuetta, joten uusia oppeja saa sovellettua ihan käytännössä.

Kasvateille ja omille koirille kuuluu hyvää. Shanti ja Preety kävivät Jyväskylässä Rallytokoilemassa, ja molemmat saivat koulutustunnuksen RTK1 ja kisasivat yhdet kisat avoimessa luokassa, hyväksytyillä tuloksilla. Seuraavat rallykisat ovat sitten kotihallissa Pärnävaaralla toukokuussa. Jyväskylässä tapasimme kasvattejani Camua ja Aminia. Voi miten ihania poikia molemmat! Aminista oli kasvanut perin komea uros. Isä Pree olisi tahtonut poikaansa leikittää ihan mahdottomasti, mutta Amin tyytyi tarkkailemaan isäänsä kauempaa. Toivottavasti joku innostuisi komeasta ja herttaisesta Aminista, ja käyttäisi poitsua jalostukseen.

Agilitya kävimme Kuopiossa kaikkien kolmen koiran voimin, ilman mainittavia tuloksia, mutta tapasimme vanhoja ja uusia kooikertuttuja. Erityisesti mieltä lämmitti Asan tyttären Ilon tapaaminen sekä Shantin pojantyttären pojan Jekun kohtaaminen. Jekun kanssa hieman suunniteltiin myös tulevaa, ja josko pojasta olisi jalostuskäyttöön jollekin nartulleni, sitten kun aika on sopiva ja jos vain terveystarkit ovat kunnossa. Aikaa onneksi on hyvin, koska Jekku on vielä nuori uros. Myös ihana kasvattini Beea pyörähti Annen kanssa paikalla, ja kisaturisteina kanssani oli myös Anilla, Martta ja Marjo sekä Lasse.

Kaikki nuoret narttukasvattini, Clancia lukuunottamatta ovat nyt tehneet ensimmäiset juoksunsa. Kiva juttu, että juoksut alkoivat hyvissä ajoin, ja nyt ovat nartut käytännössä kasvunsa tehneet. Hyväkokoisia, nättejä tyttöjä ovat kaikki. Cilla on käynyt ahkerasti match showssa ja Clanci on jo korkannut USAssa virallisetkin näyttelyt.  Chanti harjoittelee hajutunnistusta, Coda vetohiihtoa, Aroona, Anilla, Apsi, Amin, Clara, Camu, Binja ja Beea agilitya, Baia käy vanhusvierailuilla emäntänsä työpaikalla ja samoin Chai on studiokoirana niin ikään emäntänsä työpaikalla. Chaita pääsinkin tapaamaan ja vähän yhdessä treenailtiin Helsingissä käydessäni. Asa on saanut kaksi pentuetta ja käy harvakseltaan näyttelyissä. Asvin puolestaan on saanut maistaa Euroopan elämää Italiassa, Milanon lähellä asuessaan.

Itse lomailin perinteiseen tapaan Dubaissa, ja koirat olivat hoidossa Marjon ja Lassen huomassa Lieksassa. Siellä koko kaarti oli päässyt aksaamaan ja viettämään lepposaa omakotitaloelämää. Paluupäivänäni tehtiin sitten vahdinvaihto, ja minulle tuli tänne keskustaan omien koirien ohella Anilla hoidoksi Marjon ja Lassen loman ajaksi. Anilla on nyt ollut ilonamme viikon, ja voi miten mukavasti ja helposti on aika sujunut. Vielä ei kummallakaan tytöllä juoksuja näy, Anilla toin merkkailee siskoaan huomattavasti ahkerammin. Aroonalla ei ole mitään juoksuoireita. Anillahan olisi ainakin tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta, joten sitä tässä kuumeisesti odotellaan.

Hyvää Joulua! Merry Christmas!

Loppuvuoden tohinat

Aika on kulunut nopeasti pentujen jälkeen. Olemme aloittaneet uuden innostavan harrastuksen, Rallytokon. Siinä ovat kooikerpojat kisanneetkin jo pari kertaa hyvällä menestyksellä. Aroona jatkaa agilityharrastusta ja kisaa poikien tavoin kolmosluokassa. Näyttelyissä emme ole käyneet loppuvuodesta, ehkäpä alkuvuodesta tehostetaan myös näyttelykäyntejä. Agilityssä olisi tarkoitus kirmata kaikkien kolmen koiran kanssa oman seuran itsenäisyyspäivän kisoissa.

Olen tavannut monia pentuja ja kuullut kuulumisia kaikilta. Hyvin vaikuttaa menevän, jotkut ovat jo käyneet ohjatusti treenailemassa agilitya, arkitottelevaisuutta tai kokeilleet näyttelykehiä tai näyttelytreenejä. Lisäksi yksi pentu on aloittanut hajutunnistetreenit ja etenee niissä mukavasti. Saa olla hyvin tyytyväinen ja onnellinen koirien aktiivisista, hyvistä kodeista ja onnellisisa elämistä.

Ensi vuoden pentusuunnitelmiin kuuluu ainakin Anillan pentue. Tarkoitus on astuttaa Anilla seuraavasta juoksusta. Anillan kierto oli viimeksi pitkä, joten oletettavasti kyseeseen tulisi kesäpennut.

Ensimmäinen kasvatti on saavuttanut Suomen Muotovalion arvon, siitä olen kasvattajana hyvin iloinen ja ylpeä. Asasta on valioitumisen ohella tullut jo kahden pentueen isä, joten kasvatustyö on mukavasti menossa eteenpäin Suomessa ja toivottavasti aikanaan myös maailmalla Clancin kautta.

Nyt edessä jo jännittävä viikonloppu, matkaan VHNK jalostusseminaariin sekä erikoisnäyttelyyn. Tällä erää mukana ei ole koiria, koska pääsyy matkaan on jalostusseminaari, jota odottelen innolla ja mielenkiinnolla. Vaan koska paikkakunnalla seuraavana päivänä on myös erkkari, pitäähän siellä käydä katsomassa ja tsemppaamassa ystävien koiria. Suomestakin taitaa olla useampi koira lähtenyt matkaan ja esille kehään.

Pennut ovat muuttaneet!

Kaikki pennut ovat nyt muuttaneet aktiivisiin, harrastaviin koteihin. Onnea elämään Clara/Imatra, Camu/Jyväskylä, Cilla/Polvijärvi, Coda/Kotka, Chai/Espoo, Clanci/Texas ja California ja Chanti/Salo! Koti tuntuu tyhjältä ilman teitä, onneksi saan nähdä sekä B...Bonita että C...Bema pentusia pitkin kesää. Clanci matkasi kanssani Berliiniin asti tällä viikolla, josta tyttösen reissu jatkuu Amerikkaan toisen omistajansa huomassa. Reissu meni Clancin kanssa erinomaisen hyvin, ja tyttö käyttäytyi reippaasti, sosiaalisesti ja paineistumatta kaikissa tilanteissa.

Pentujen luovutuksen tuskaa lievitin agilitylla, ja vetäisimme kahdeksan starttia Varkaudessa heti Saksasta palaamisen jälkeen. Molemmat pojat tekivät yhdet nollaradat ja Aroona avasi kakkosluokan hienosti kahdella nollavoitolla ja LUVA-tuloksilla. Sertiä vaille kolmosluokkalainen, kyllä on innostavaa kirmailla uuden kisakaverin kanssa. Koko kesä onkin täynnä mahdollisia kisoja, joten reissaamme aktiivisesti viikonloput, tosin taukoa tulee Ilosaarirockin ja Maailmanvoittajan verran.

Kasvattini Asa on jatkanut hienoa näyttelyuraansa ja tienannut toisen sertinsä eilen Juvalla. Onnea Niina ja Asa! Mukava seurailla miten kiva näyttelykaveri Asasta on Niinalle tullut, toivotaan sertionnea tuleviin koitoksiin ja ehkäpä Asasta tulee ensimmäinen Mendikan muotovalio! Asalla on ollut vipinää muutenkin, yksi morsian kävi ja toinen on tulossa lähiaikoina. Näin Mantasta ja Preestä tulee ehkä isovanhemmat syksyllä. Jännittävää!

Pentuelämää

Pentulaatikkoon kuuluu hyvää, pennut kasvavat ja kehittyvät silmissä! Nyt pennut ovat saaneet jokainen oman omistajansa, ja suurin osa omistajista tulee tänne tapaamaan pentujaan tämän viikon aikana. Myös osa nimistä on päätettynä, muutama koti vielä miettii pentunsa nimeä. Manta on edelliseen tapaan ollut huolellinen ja tarkka emo, joka vielä vahtii pentujensa edesottamuksia tarkasti, mutta toisaalta hyväksyy mukavasti tuttavat sekä Shantin ja Aroonan pentujen lähelle, jos vain minä vahdin tilannetta. Lauma tulee erinomaisesti juttuun keskenään, mikä tietysti tekee kaiken helpommaksi. Pennut ovat ulkoilleet, syövät hanakasti kiinteää ruokaa ja juovat kupista sekä tietysti vielä imevät maitoa emosta. Pennut ovat vilkkaita ja suhtautuvat ihmiseen luottavaisesti. Aika tuntuu kuluvan hyvin nopeasti ja pian nämä suloisuudet muuttavat uusiin koteihin. Minulle jää hieman pidemmäksi aikaa Clanci-tyttönen, jonka saatan heinäkuun alussa Saksaan. Pennut pääsevät pääsääntöisesti harrastaviin tai harrasteista kiinnostuneihin koteihin, ainakin agility, näyttelyt ja hajutunnistushommat taitavat olla pentujen tulevaisuuden harrastuksina. Clara-tyttönen jää sijoitukseen ihanalle koiraharrastajaperheelle, mistä olen hyvin iloinen.

Adya on Anniinan mukaan palautunut tosi hyvin pennunhoidosta, ja Adya oli varsin hyväkuntoisen näköinen kun lähti tästä minulta, eikä näyttänyt lainkaan kuihtuneelta pentujen huoltamisesta. Tosin kyseessä olikin pienehkö pentue, joten aika luontevaa on se, että se ei vaadi niin isoja veroja nartun olemuksesta kuin isompi pentue. Pian parivaljakko pääsee taas rakkaan agilityharrastuksen pariin ja treenikesästä nauttimaan. Mantan iso pentue vie emältä enemmän, ja vaikka kuinka syötän rouvakoiraa, se tuntuu laihtuvan kovasti, ihan silmissä. Siksi siirsinkin tämän pentueen kiinteälle huomattavasti edellistä pentuetta aiemmin. Toivotaan, että Mantan laihtuminen hidastuisi ja pennut alkaisivat saamaan pääsyömisensä ruoasta eikä maidosta.

Elämässä ei paljon muuta pentujen ohella ole ehtinyt tapahtumaan, pieniä asioita kylläkin. Shanti pääsi edustamaan JOA:a agilityn SM-kisojen joukkueeseen ja pyörähdämme myös yksilökisat. Aroona nousi viime viikonloppuna mini-2 luokkaan agilityssa hienolla ja vauhdikkaalla ratasuorituksella. Preeti on ollut Pia-naapurin hoivassa Mantan kotiinmuutosta lähtien, ja poitsu nauttii täysin siemauksin jakamattomasta huomiosta. Käväisimme myös SAGI:n järjestämässä paragikoulutuksessa Kuopiossa, ja voi kun se olikin antoisa ja mielenkiintoinen. Pentujen lähdettyä kisailen kesällä kaikkien koirien kanssa agilitya ja pyörähdän Shantin kanssa maailmanvoittajassa. Harrasteita täynnä oleva kesä siis tiedossa.

C-pentue

Valvottu yö takana, emä ja seitsemän suloista pentua laatikossa! Manta saapui eilen aamulla, ja synnytystä odoteltiin ti-ke akselille. Rouva päätti kuitenkin toisin, ja kun kotiin tultua mittasin lämmöt, sainkin todeta Ulla-omistajalle, että ehkäpä kannattaa jo tänä yönä saapua tänne meille. Mantu läähätteli päivän ja piti pientä petausta, lämmöt pysyivät koko päivän alhaalla. Ullan kanssa istuskeltiin puolille öin ja päätettiin vähän kokeilla nukkumista. Ulla ei tainnut nukkua, itse sain kolmisen tuntia nukuttua. Kolmen aikaan aamuyöstä alkoi tapahtua, ja kuten aiemmin, Manta eteni noin tunti/pentu tahdilla. Pennut syntyivät hyvin, Mantan vaistot olivat kohdallaan ja loppusaldo vaikuttaa nyt olevan neljä urosta ja kolme narttua. Yhdellä uroksella on häntämutka. Kaikki pennut ovat piirrollisia ja nätisti värittyneitä, yksi narttu on muita vaaleampi. Nyt otamme rennosti ja taidan ottaa mallia emäkoirasta ja heittäytyä lepäämään. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin ja pennuilla lähtevät painot nousemaan.